Salon historiallisen museon kohteita ovat Elektroniikkamuseo, Halikon, Perniön ja Meritalon museot, Kreivinmäen ulkomuseo sekä Trömperin kestikievari.
Historiallisissa paikallismuseoissa on esillä Salon alueen kulttuuriperintöön ja historiaan liittyviä esineitä. Elektroniikkamuseo puolestaan esittelee salolaista elektroniikkateollisuutta radioista älypuhelimiin.
Aukioloajat
Elektroniikkamuseo on avoinna ympäri vuoden.
Perniön Museo on avoinna ympäri vuoden (talvikaudella sunnuntaisin).
Muut paikallismuseomme ovat avoinna kesäkaudella sekä lomien ja tapahtumien yhteydessä.
Katso tarkemmat aukioloajat museokohteidemme sivuilta.
Pääsymaksut
Elektroniikkamuseon pääsymaksut löydät museon sivuilta.
Kaikkiin paikallismuseokohteisiimme on aina vapaa pääsy.
@salonpaikallismuseot
Salon tarina Nro 37 – Kun Nokia tuli kaupunkiin
Nokia Oyj oli 1970-luvulla monialayritys, jonka yhtenä haarana toimi radiopuhelinyksikkö. Vuosikymmenen puolivälissä sen toiminta oli pahasti tappiollista, toisin kuin Saloran vastaavan osaston, jonka kehittämien tuotteiden ansiosta salolainen radiopuhelintehdas hallitsi Pohjoismaiden autopuhelinmarkkinoita. Salora ja Nokia totesivat radiopuhelinyksikköjensä mahdollisen yhteistyön hyödyntävän molempia osapuolia, joten vuoden 1975 aikana sovittiin sen aloittamisesta tuotteiden ja tietojen vaihdon muodossa sekä viennin, kotimarkkinoiden, tuotannon ja tuotekehityksen alueilla. Saloran vahvuus oli käyttäjälaitteiden valmistus, kun taas Nokialla oli annettavaa radiopuhelimiin liittyvien järjestelmien kehittämisen puolella. Liitto vahvistettiin neljä vuotta myöhemmin, kun Salora ja Nokia perustivat matkapuhelimien valmistukseen keskittyvän yhteisyrityksensä, Mobira Oy:n.
Uuden yrityksen pääkonttorin sijoituspaikaksi Nokia ajoi pääkaupunkiseutua, missä sillä oli ennestään muitakin toimintoja. Saloran radiopuhelinyksikön päällikkö Jorma Nieminen kuitenkin vakuutti Salon olevan paras vaihtoehto, joten Mobira Oy:n päätoiminnot sijoitettiin näin Saloran tehtaiden välittömään läheisyyteen. Nokian Oulun radiopuhelinyksikön toiminta siirrettiin uuden yrityksen alle. Kuten Nieminen oli ennustanut, firma lähti Salossa nousuun ja loi pohjan Nokian tulevien vuosikymmenten menestykselle matkapuhelinteollisuudessa.
Mobira Oy:n ensimmäinen matkapuhelintuote ilmestyi vuonna 1982, kun se toi markkinoille Mobira Senator -autoradiopuhelimen. Se oli yksi ensimmäisistä kannettavista NMT 450 -verkossa toimineista matkapuhelimista. Laite painoi 9,8 kiloa ja maksoi 20 000 markkaa. Salon elektroniikkamuseon näyttelyssä on kaikelle kansalle esillä malli Mobira MD25 Senator Combi, jossa mukana ovat sekä auto- että matkapuhelimen ominaisuudet.
Tässä sarjassa nostamme esiin Salon historiallisen museon kokoelmien aarteita ja esittelemme mitä kaikkea museoiden varastot pitävät sisällään.
Kuva: Vesa Aaltonen
#salonhistoriallinenmuseo #salonmuseot #visitsalo #salonkaupunki #elektroniikkamuseo #mobira #matkapuhelin #mobilephone
@elektroniikkamuseo
Museon varastotiloissa on usein vilkasta silloinkin, kun näyttelyn ovet pysyvät yleisöltä suljettuina.
Elektroniikkamuseon ystäväyhdistyksen aktiivit käyvät säännöllisesti tarjoamassa talkooapuaan esimerkiksi kokoelmatyön edistämiseksi. Museon kokoelmiin on vuosikymmenten saatossa vastaanotettu lukemattomia hyllymetrejä arkistomateriaalia, jonka sisällöstä ei monilta osin ole tarkempaa tietoa kuin se, mitä lahjoittaja on luovutushetkellä lyhyesti kuvaillut. Yksityiskohtaisempaan dokumenttien, lehtien ja piirustusten läpikäyntiin eivät museolla ole henkilöresurssit riittäneet.
Jotta pääsisimme pikkuhiljaa keventämään arkiston sisältömysteeriä, on sitä ystäväyhdistyksen talkoissa tänä vuonna selvitetty käytävä ja hylly kerrallaan. Ehkä pian jo osaamme sanoa, monenko Saloran televisiomallin huolto-ohjeet meiltä löytyvät.
Mitä arvaat, montako hyllymetriä erilaisia dokumentteja elektroniikkamuseon mystinen arkisto sisältää?
#Elektroniikkamuseo #SalonHistoriallinenMuseo #SalonMuseot #SalonKaupunki #VisitSalo #Astrumkeskus #arkisto #archives