Salon veistokset ja monumentit
Salossa on useita tutustumisen arvoisia ulkoveistoksia, reliefejä ja muistomerkkejä. Kaupungin vanhin julkinen muistomerkki on torin Salon palon muistolaatta, joka paljastettiin vuonna 1937. Salossa on kolme Ben Renvallin (1903-1979) teosta, joista parhaiten tunnetaan Salon ensimmäistä asukasta seppä Lauria esittävä pronssiveistos. Puistojen ja julkisten rakennusten ulkoveistosten määrä on kasvanut voimakkaasti 1970-luvulta lähtien.
Kävelykierroksella 'Patsaalta patsaalle' voit käydä tutustumassa kahdeksaan kaupungin veistokseen. Patsaalta patsaalle
Alkusoitto
Matti Nummelin
Armfelt
Matti Peltokangas
Elämänlanka –valoteos
Taina Kuusikoski
Fjalar Nordellin
muistomerkki
Jarkko Roth
Halikon Suojeluskunta ja Lotta Svärd -muistomerkki
Hirviveistos
Simo Helenius
Ilmavalvontalottien muistomerkki
Järvisen perheen sankarivainajien muistolaatta
Kahlehtija
Armas Hutri
Karjalaan jääneiden
vainajien muistomerkki
Kirsti Liimatainen
Lintu
Rafael Saifulin
Marjatta
Ben Renvall
Muodon illuusio
Hans-Christian Berg
Pikkusiili ja Varuillaan
Väinö Komu
Radion hengetär
Ben Renvall
Rantaradan
muistomerkki
Sirkka Kiviranta
Salohallin
kineettinen valotaideteos
Antti Maasalo
Salo-Uskelan suojeluskuntatalon laatta sekä Sotilaspoikien ja Lottatyttöjen muistolaatta
Sankarihauta-alue
Aulis Blomstedt
Seppä Lauri
Ben Renvall
Tiedon voima
Jarkko Roth
Vapauden liekki
Seppo Manninen
Vapaussodan
sankarihauta
Bertel Jung
Vesilohikäärme
Muddle Lilius
Viestinvaihtajat
Matti Nummelin
Halikkolaisen taiteilija Matti Nummelinin (1927-) Alkusoitto -reliefi kiinnitettiin Salon kauppaoppilaitoksen, nykyisen Keskustan koulun (Kavilankatu 1) seinään rakennuksen valmistuttua 1977. Nummelinia innoitti Savonlinnan oopperajuhlilla kuultu alkusoitto Richand Wagnerin oopperasta Nürnbergin mestarilaulajat. Teos on valmistettu ruostumattomasta teräksestä ja sen alta loistavat ylöspäin suunnatut valonsäteet, jotka valaisevat teoksen pimeän aikaan. Matti Nummelin veistos Viestinvaihtajat vuodelta 1975 löytyy Salon Urheilutalon seinästä (Perniöntie 7).
Suurempi kuva
Kuvanveistäjä Matti Peltokankaan (s. 1952) tekemä veistos Gustaf Mauritz Armfeltista paljastettiin 13. elokuuta 2010. Halikon kirjaston pihalle sijoitettu veistos lahjoitettiin samassa yhteydessä Salon kaupungille. Veistos toteutettiin usean tahon yhteistyönä, osallistujina Joensuun kartano/Åminne gods, Nokia Oyj, Sampo Oyj, TS-Yhtymä Oy, Salon kaupunki, Salon Osuuspankki, SSP-Yhtiöt Oy, Stiftelsen för Åbo Akademi sekä Suur-Seudun Osuuskauppa.
G. M. Armfelt (1757 - 1814) kuuluu kiistatta maamme historian merkkihenkilöihin. Hänellä oli ainutlaatuinen mahdollisuus toimia lähellä kahden valtakunnan poliittista huippua; ensin 1780-luvulla ja 1790- luvun alkuvuosina Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n suosikkina ja 1810-luvun alussa Venäjän keisarin Aleksanteri I:n läheisenä neuvonantajana. Hänen kotikartanonsa oli Åminnen eli Joensuun kartano. G.M. Armfelt on haudattu Halikon kirkkoon.
Salon torin vieressä sijaitsevassa Horninpuistossa on harvinaisia meriarkeologisia nähtävyyksiä. Vanha ankkuri ja tykit löydettiin Hiittisten eteläpuolisilta vesiltä, meren pohjasta vuonna 1982. Ne ovat peräisin tuntemattomasta venäläisestä sotalaivasta. Tiedetään, että se oli kolmekantinen ns. linjalaiva, jossa oli viisi ankkuria ja kymmeniä tykkejä.
Puiston ankkuri on Suomen suurin puutukkinen ankkurimuistomerkki Ådskärissä sijaitsevan samankokoisen ankkurin ohella. Valumestarit Pietari ja Jakob valoivat Salon ankkurin 1700-luvun lopulla Izhorskin tehtaalla Pietarin esikaupungissa. Horninpuistoon se tuotiin vuonna 1986, salolaisen Sukellusseura Simpun nostettua sen merenpohjasta.
Tykkeihin on kaiverrettu vuosiluku 1808, mikä viittaa Suomen sotaan. Ne valmistettiin Aleksandrovitsin tehtaalla mestari B:n johdolla. Tykkien lavetit on tehty samanaikaisten piirustusten mukaan. Tykkien suuaukkojen tulppien väritys kuvaa Pyhän Andreaksen ristiä, joka oli silloin aiheena Venäjän sotalipussa. Tykit ovat joutuneet merenpohjaan todennäköisesti karilleajon seurauksena, kun ne on pudotettu mereen laivan keventämiseksi. Sukellusseura Simppu nosti ne pintaan, ja vuonna 1990 ne tuotiin Horninpuistoon.
Suurempi kuva
Taina Kuusikosken Elämänlanka -valoteos vuodelta 2000 koristaa Salon kansalaisopiston taidetila Piritan (Hämeentie 34) seinää. Päivällä teos on koristeellinen luonnonvalojen ja varjojen kanssa elävä köynnöskasvi, pimeässä seinällä kiertävä valoköynnös on kuin toinen teos.
Suurempi kuva
Fjalar Nordell ja Lauri Koskinen perustivat vuonna 1928 Nordell & Koskinen yrityksen, joka autokaupan ohella valmisti ja myi radioita. Salora -vastaanottimen nimi siirtyi yrityksen nimeksi 1940-luvulla. Television jälkeen yhtiön suosituksi tuotteeksi tulivat radiopuhelimet. Kulutuselektroniikkaa valmistava Nokia on Saloran elektroniikkaperinteen jatke. Nordell syntyi 1903 Eurajoella, muutti 1910 Halikkoon ja kuoli vuonna 1976.
Entisen Saloran työntekijät perustivat 1994 kansalaisvaltuuskunnan, jonka tehtävänä oli pystyttää Fjalar Nordellille muistomerkki. Salolaisilta liikeyrityksiltä, säätiöiltä ja yksityishenkilöiltä saatiin lahjoituksia niin paljon, että rahaa jäi jopa yli. Teos tilattiin kuvanveistäjä Jarkko Rothilta. Taivassalon punaisesta graniitista tehty muistomerkki on sijoitettu graniittimurskeesta rakennetulle kymmenmetriselle ympyräkehälle. 24 tonnia painavassa muistokivessä on Fjalar Nordellin profiili, joka suuntautuu hänen omia teollisuuslaitoksiaan kohti. Fjalar Nordellin muistomerkki paljastettiin 24.7.1996 St Anthonyn puistossa, kaksikymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
Turun piirustuskoulussa opiskellut Jarkko Roth (1943-) on kotoisin Vehmaan kivipitäjästä. Hän veistää itse teoksensa kivestä. Turussa Aurajoen rannassa on hänen teoksensa Suojattu kasvu (1985). Roth kuuluu Suomen Kuvanveistäjäliittoon.
Suurempi kuva
Halikon Suojeluskunta ja Lotta Svärd -muistomerkki paljastettiin 6.12.1997. Vapauden ja itsenäisyyden perinneyhdistyksen Salon osasto on vastannut muistokiven pystyttämisestä. Laatassa on teksti: "Tällä paikalla ovat toimineet Halikon Suojeluskunta - ja Lotta Svärd osastot vuosina 1918-1944". Graniittikiven alaosaan on hakattu: "Koti Uskonto Isänmaa". Pronssinen muistolaatta sijaitsee Paukkulakodin (Salaistentie 1) takana, pienellä metsäisellä kukkulalla. Suojeluskuntatalo, jonka vieressä oli ampumarata, rakennettiin vuonna 1928 ja se tuhoutui tulipalossa 1942. Rakennuspaikka kuului aikaisemmin Halikon kuntaan, mutta vuonna 1932 tehdyn alueliitoksen myötä siitä on tullut Salon kaupungin aluetta.
Suurempi kuva
Sibeliuspuistossa paljastettiin vuonna 1995 Simo Heleniuksen Hirviveistos. Veistos hankittiin läheisellä Mököistenkadulla asuneen Sulo Rissasen testamenttilahjoituksena. Lahjoittaja määräsi teetettäväksi hirven näköisveistoksen, joka sijoitettaisiin Sibeliuspuistoon.
Heleniuksen (1951-) veistoksia näkyy esimerkiksi Turun katukuvassa: Utelias (1973), Kissa-Kallu (1989) ja Ahkerat lukutoukat (1975). Simo Helenius oli perustamassa turkulaista Arte ry:tä ja hän on Suomen kuvanveistäjäliiton jäsen.
Suurempi kuva
Salon kaupungin taidemuseo Veturitallin (Mariankatu 14) sisäpihan kääntöpöydällä on Tampellan vuonna 1921 valmistama höyryveturi. Se on eräs pienikokoisimmista VR:n käytössä olleista höyryvetureista. Tämä veturityyppi on saanut lempinimen "Kana" sille ominaisen "nokkivan" kulkutavan johdosta.
Veturitallin pihassa oleva "Kana" toimi mm. Lahdessa, Kotkassa ja Kouvolassa vuoteen 1970 asti, jolloin se poistettiin liikenteestä. Haapamäen veturipuistoon tämä veturi siirrettiin kesällä 1986 Lievestuoreen asemavarikolta. Haapamäen Museoveturiyhdistys-yhdistyksen jäsenet entistivät sen nykyiseen asuunsa. Veturitallin kääntöpöydälle Kana tuotiin keväällä 1998.
Tällaisella kääntöpöydällä, jota kutsutaan rautatiesanastossa venkipöydäksi, veturit ohjattiin tallin eri pilttuisiin. Tämän pöydän halkaisija on 13,7 metriä ja se on sitä käännettiin miesvoimin kuten useimpia Suomessa käytettyjä kääntöpöytiä.
Suurempi kuva
Muistomerkki on pystytetty ilmavalvontalottien toiminnan kunnioittamiseksi Pahkavuorenpuistossa sijainneen ilmavalvontatornin paikalle. Torni oli 14 metriä korkea avotorni, jossa ilmavalvontalotat suorittivat ympärivuorokautista valvontaa koko Jatkosodan ajan vuosina 1941-44. Torni purettiin v. 1947. Talvisodan aikana ilmavalvontapaikkana oli Uskelan kirkon torni. Muistolaatan on suunnitellut arkkitehti Lauri Hollmén ja muistomerkin on pystyttänyt Salon Seudun Lottaperinne ry vuonna 2004.
Suurempi kuva
Salon uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen valmistumisen yhteydessä uimahallin piha-alueella paljastettiin 30.5.2007 kuvanveistäjä Pekka Jylhän (s. 1955) viisimetrinen värikäs rantapalloaiheinen veistos 'Ilo'. Maalatusta ruostumattomasta teräksestä valmistettu teos tehtiin Halikko Worksissa. Halikkolaiset ovat aiemminkin tehneet yhteistyötä Pekka Jylhän kanssa. Osa presidentti Urho Kekkosen muistomerkistä valmistettiin Halikossa.
Uimahallin veistos palvelee urheilupuiston maamerkkinä ja maskottina positiivisessa ja iloisessa hengessä.
Ilo
Talvisodan aikana Saloon ei liiennyt Puolustusvoimilta ilmatorjuntakalustoa, vaikka Saloa pommitettiinkin sotatarvikkeita valmistavan teollisuuden ja rautatiesillan takia. Niinpä salolaiset päättivät itse hankkia ilmatorjuntakalustoa. Paikkakunnan yritysten ja myös yksityishenkilöiden rahoituksella Saloon ostettiin kaksi it-tykkiä tyypiltään 40 ItK B (Bofors). Tykit valmisti Valtion Tykkitehdas. Tykit otettiin käyttöön jatkosodan alkaessa.
Näytteillä oleva tykki on toinen salolaisten aikanaan ostamasta tykistä. Se on nyt sijoitettu lähelle sen sodanaikaista asemapaikkaa. Se saatiin hankittua takaisin Saloon yksityisten lahjoitusvarojen turvin. Tykki paljastettiin 16.6.2001, jolloin oli kulunut 60 vuotta kaksitykkisen Salon ilmantorjuntajaoksen, tunnukseltaan 71 Kev.It.jaos, perustamisesta. Kaupunki rakensi tykille suojakatoksen. Tämä muistomerkki on pystytetty kunnianosoituksena sille sukupolvelle, joka monin uhrauksin säilytti maamme vapauden.
Suurempi kuva
Ahtelan torpan edustalla Vuohensaaressa on Johannes Linnankoskesta kertova laatta. Laatassa lukee: "Tällä paikalla sijainneessa torpassa kirjailija Johannes Linnankoski asui kesinä 1903-1906."
Salon Seudun Reserviupseerit ry:n aloitteesta Rummunlyöjänkatu 15:ssä paljastettiin itsenäisyyspäivänä 1977 pronssinen muistolaatta. Se on omistettu talossa asuneiden ja sodissa vuosina 1939-1944 kaatuneiden Järvisen perheen kolmen pojan ja kahden vävyn muistolle.
Suurempi kuva
Kuvanveistäjä Armas Hutrin (s. 1922) Kahlehtija-veistos vuodelta 1983 paljastettiin Salon asemanpuistossa toukokuussa 2004. Pronssinen ja graniittinen veistos on vertauskuva elämän kiertokulusta ja uudistumisesta. Harmaa graniitti viittaa luontoon ja sitä peittävä pronssivaippa ilmentää luonnon kahlehtivaa voimaa. Armas Hutrin muita julkisia veistoksia ovat mm. Suomalaisten siirtolaisten muistomerkki (1976) Kanadassa Thunder Bayssa ja Ella Erosen hautamonumentti Palava Pensas (1989) Helsingissä.
Suurempi kuva
Karjalan liiton aloitteesta ryhdyttiin 1950-luvun alussa pystyttämään Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkkejä. Salon Seudun Karjalaiset ry. anoi vuonna 1953 Salo-Uskelan seurakunnalta lupaa pystyttää tällaisen muistomerkin Uskelan kirkon läheisyyteen. Sankarihauta-alueen suunnittelija Aulis Blomstedt (1906-1979) teki ehdotuksen muistomerkin sijainnista. Karjalan liitto oli teettänyt kahdella taiteilijalla useampia patsasehdotuksia. Saloon valittiin Kirsti Liimataisen luonnos nro 3. Kirsti Liimataisen 1950-luvulla suunnittelemia Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkkejä sijaitsee myös Imatralla, Kauhajoella ja Jämsässä. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1954.
Suurempi kuva
Kiskopuistossa Toijassa sijaitsee kuvanveistäjä Rafael Saifulinin veistos, 4,5 metrinen ihmisfiguuri, joka kantaa käsissään siipiään levittänyttä lintua. Veistos on valmistunut 2009 ja se on valmistettu raudasta ja ruostumattomasta teräksestä. Kiskopuistossa sijaitsi aiemmin Saifulinin Tyttöä ja joutsenta esittänyt veistos, joka haluttiin siirtää sisätiloihin teoksen kestävyyssyistä. Rafael Saifulin asuu ja työskentelee Kiskossa. Hänen julkisia veistoksiaan voi nähdä mm. Hangossa (Tuuli mereltä, 2005) ja Turussa (Onnenhevonen, 2005).
Ben Renvallin Marjatta -patsas sijaitsee Uskelan kirkon sisäänkäynnin läheisyydessä. Patsaan on lahjoittanut Ben Renvallin äiti. Renvall on tehnyt Kalevala-aiheisen Marjatan 1930-luvulla. Hän jatkoi Kalevala-aiheiden työstämistä pitkään. Salon veistoksista Seppä Lauri on myös Ben Renvallin tekemä.
Kuvanveistäjä Hans-Christian Bergin veistos Muodon illuusio paljastettiin Salon lukion edustalla 6.10.2006. Veistos on uuden oppilaitoksen %-hankintoja, mutta se ilahduttaa Kiskontien ja Perniöntien risteyksessä paitsi uuden lukion opiskelijoita myös kaupungin muuta väestöä.
Muodoltaan veistos on pyöreä, halkaisijaltaan 3 m, ja sen materiaalina on teräs. Teos koostuu noin 3000 kappaleesta 1:n ja 0:n muotoista merkkiä. Teos pyrkii antamaan näkyvän muodon bittien ja metafyysisten osatekijöiden rytmiselle tanssille pyöreässä kosmisessa muodossa, johon kaikki energia hakeutuu. Veistos on jatkuvassa vuorovaikutuksessa siihen lankeavan valon kulman ja voimakkuuden vaihtelujen kanssa. Vuorokauden rytmin mukaan teos muuttaa luonnettaan suljetusta muodosta valossa kylpeväksi merkkien eteeriseksi pilveksi.
Suurempi kuva
Kuvanveistäjä Väinö Komun pronssiset siilit Varuillaan (1991) sekä Pikkusiili (1988) hankittiin Sirkkulan koulun pihalle Salon kaupungin noudattamalla prosenttiperiaatteella koulun laajennuksen yhteydessä vuonna 2005. Siilit asennettiin paikoilleen keväällä 2006.
Väinö Komu (s. 1928) on lahtelainen kuvanveistäjä, jonka tuotantoa leimaa lämmin suhde ihmisiin ja eläimiin. Hän kuvaa ihmiselon pieniä iloja ja nautintoja sekä pihapiirin eläimiä kuten kissoja, oravia ja siilejä.
Pikkusiili ja Varuillaan
Osoitteeseen Turuntie 8 rakennettiin vuonna 1955 uusi liikerakennus. Seuraavana vuonna talon ulko-oven yläpuolella paljastettiin Salon ensimmäinen katukuvassa näkyvä reliefi, Ben Renvallin Radion hengetär.
Tontilla sijaitsi Kirstilän talo, jossa valmistettiin Saloran radioita vuosina 1929-52. Tämän jälkeen Saloran radioiden valmistus siirtyi Annankadulle uuteen tehdasrakennukseen, mutta Saloran hallinto jäi edelleen Turuntielle.
Ben Renvall syntyi Suomusjärvellä 1903 ja kuoli Helsingissä 1979. Renvall solmi ensimmäisen avioliittonsa kuvanveistäjä Essi Renvallin (1911-1979) kanssa ja avioitui uudelleen taidemaalari Pirkko Lanton (1926-) kanssa. Askolassa asuva kuvanveistäjä Tuomas Renvall on Ben Renvallin poika.
Ben Renvall opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Viktor Malmbergin johdolla (1927-1932) ja työskenteli kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen ateljeessa 1930-luvun taitteessa. Renvall työsti kansanomaisia aiheita toisin kuin Aaltonen, joka piti monumentaalisista mittasuhteista ja klassisista aiheista. Tällä kaudella Renvallin työt olivat rehevän ilottelevia ja humoristisia puu- ja saviveistoksia. Seuraavalla vuosikymmenellä hän veisti enimmäkseen alastonmalleja ja muotokuvia kipsiin.
Renvall sai suomalaiset kuvanveistäjät kiinnostumaan intiimeistä aiheista, pienehköstä mittakaavasta ja pinnan luomista graafisista mahdollisuuksista. Valutekniikan hallitseminen ja ihmisfiguurit olivat tärkeitä kuvanveistossa 1940-luvulla. Ben Renvall oli Suomen taideakatemian kuvanveiston opettaja 1941-53.
Suurempi kuva
Salon ammattioppilaitoksen rakennusosaston (Mariankatu 20) edessä paljastettiin vuonna 2000 veistos Rakentaminen ei lopu koskaan. Veistos valmistui oppilaitoksen omien rakennusosaston opiskelijoiden ja opettajien yhteistyönä.
Rautatiellä on ollut suuri merkitys Salon kauppalan ja Salon kaupungin kehitykselle. Marraskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1899 otettiin käyttöön rata Turun ja Karjaan välillä. Ratatöiden yhteydessä oli rakennettu myös veturitalli, jossa nykyisin toimii kaupungin taidemuseo. Jatkorata Karjaalta Helsinkiin otettiin käyttöön vuonna 1903.
Rantaradan peruskorjauksen kunniaksi Horninpuistoon pystytettiin vuonna 1995 Sirkka Kivirannan (1941-) suunnittelema muistomerkki. Ranta-radan muistomerkki rakennettiin vuonna 1993 puretun rautatiesillan silta-arkkujen kivistä.
Salon taiteilijaseuran jäsen Sirkka Kiviranta on syntynyt Kajaanissa vuonna 1941. Turun taideyhdistyksen piirustuskoulun lisäksi hän on opiskellut Tanskan kuninkaallisessa taideakatemiassa sekä Firenzessä Scuola Lorenzi de Medizissä. Viialan kirkonmäellä on hänen suihkulähdemonumenttinsa.
Suurempi kuva
Vuonna 1998 valmistuneen Salohallin (Urheilupuisto 9) sisääntulokatoksessa on Antti Maasalon kineettinen valotaideteos. Tuulen voimasta liikkuva teos symboloi sisätilojen monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Teos on valaistu värivaloin, jotka loistavat kirkkaina pimeään aikaan. Työn nimestä järjestyn nimikilpailun voitti ehdotus Liikkuen – Leikkien – Eläen. Antti Maasalo (1940-) kuuluu Dimensio - ja Non Art -ryhmään. Antti Maasalo tunnetaan myös lasten leikkiveistosten suunnittelijana.
Liikkuen-Leikkien-Eläen
Salosta tuli kauppala keisari Aleksanteri III:n julistuksella 1887. Torilla, kävelysillan tuntumassa sijaitseva Salon palon muistolaatta on Salon vanhin muistomerkki. Se paljastettiin vuonna 1937, kun Salon kauppala täytti 50 vuotta. Laatassa lukee: ”Tältä paikalta syttyi Heinäkuun 15p:nä 1887 Tulipalo Nahkuri Luhrin ulkohuonerakennuksesta polttaen poroksi Salon kauppalan keskeisen osan.” Kun palon alkamisesta oli kulunut 100 vuotta asetettiin maassa olevan laatan viereen ristikkäin palohaat ja kettingit, jotka muistuttavat entisaikojen palontorjunnasta.
Palon syttyminen ja sen tutkiminen olivat varsinainen draama. Viralliseksi syyksi annettiin höyrylaiva Nystadin piipusta lähtenyt kipinä. Yleisesti syyksi epäiltiin Luhrin vuokralaista, kauppias Uno Agates Wendelliä, joka oli vararikon partaalla. Paloaamuna velkoja oli tullut selvittelemään asioita, mutta Wendell oli käskenyt hänen palata asiaan kello 12. Palo syttyi tuntia ennen tapaamista. Lisäksi Wendell oli valmistautunut huolella paloon. Sen syttyessä asukkaat ja palvelusväki olivat muualla. Jo aikalaiset pitivät palosyyntutkimusta skandaalina. Kerrotaan, että tutkijat ja tutkittavat joivat yhdessä illalla samppanjaa. Todisteita ei saatu, ja Wendell ja Luhr nostivat palovakuutusrahat. Palon kokonaisvahingot arvioitiin 600 000 markkaan. Palon jälkeen uuden asemakaavan pohjalta toteutettu jälleenrakentaminen synnytti paikallisen noususuhdanteen.
Suurempi kuva
Salo-Uskelan suojeluskuntatalon laatta sekä Sotilaspoikien ja Lottatyttöjen muistolaatta
Salo-Uskelan suojeluskuntatalon laatta on kiinnitetty nykyisin Siniseksi taloksi kutsutun rakennuksen (Rummunlyöjänkatu 2) seinään vuonna 1987. Salon Seudun Reserviupseerit, maamme toiseksi vanhin reserviupseeriyhdistys, hankki pronssisen laatan entisen suojeluskuntatalon seinään yhdistyksen 60-vuotisjuhlien yhteydessä. Laatassa kerrotaan talon vaiheista sekä siitä, missä joukoissa salolaiset taistelivat vuosina 1939-1945. Salo-Uskelan suojeluskuntatalon suunnitteli 1920-luvun alussa arkkitehti, professori Erik Bryggman. Rakennus oli Varsinais-Suomen ensimmäinen, joka rakennettiin suojeluskuntataloksi. Talon rakensivat vuonna 1923 Salon suojeluskunta ja Lotta Svärd - Salon paikallisosasto. Rakennus on nykyisin suojeltu.
Sinisen talon seinässä paljastettiin 22. marraskuuta 2006 Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n ja Salon Seudun Lottaperinne ry:n toimesta sotilaspoikien ja lottatyttöjen muistolaatta, jossa lukee teksti: 'Viime sotien aikana suojeluskuntien sotilaspojat ja lottatytöt vapauttivat toiminnallaan huomattavan määrän sotilaita ja lottia vaativampiin tehtäviin'.
Erik Bryggman oli funktionalismin varhaisia kokeilijoita maassamme. Myöhäistuotannossaan hän edusti sotienjälkeisiä arkkitehtuurivirtauksia. Bryggman toimi Turussa ja suunnitteli Saloon useita rakennuksia. Parhaana näistä voidaan mainita entinen elokuvateatteri Kiva, joka on nyttemmin suojeltu valtakunnallisesti merkittävänä rakennustaiteellisena kohteena.
Suurempi kuva
Uskelan kirkkomaalla sijaitsee useita muistomerkkejä. Sankarihauta-alueen on suunnitellut professori, arkkitehti Aulis Blomstedt (1906-1979). Se vihittiin käyttöön vuonna 1953. Se koostuu 1440-luvulta peräisin olevan Pyhän Annan kappelin kellotapulin alaosasta, jonka päälle on pystytetty pronssiristi Elämänlankaköynnöksineen.
Aulis Blomstedt toimi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin professorina vuosina 1958-1966. Hän oli Suomen sodanjälkeisen arkkitehtuurin keskeisiä vaikuttajia. Kansainvälisesti tunnustettuna teoreetikkona hän tutki lähinnä arkkitehtuurin suhdeoppia ja mittajärjestelmiä.
Tapulin sisällä on kuvanveistäjä Sakari Tohkan (1911-1958) pronssinen kirkonkello, jossa on korkokuvana Goethen Faustin säkeet: Yksin jää et kussa lietkin / sillä sinut tuntenemme / käymään tummat tuonen tietkin / sua saattaa sydämemme.
Sakari Tohka opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa 1931 ja jatkoi opintojaan Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1932-34. Hän oli perustamassa oppositiohenkistä Lokakuun ryhmää ja kuului Suomen kuvataiteilijoiden liittoon. Myös Mäntän sankaripatsas on Tohkan käsialaa.
Suurempi kuva
Jokirannassa Vilhonkadun päässä on pienellä kumpareella kuvanveistäjä Ben Renvallin pronssiveistos Seppä Lauri. Veistos on vuodelta 1963.
Perimätiedon mukaan seppä Lauri on ensimmäinen nimeltä tunnettu Salon asukas. Kun kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1960 käynnistettiin patsashanke sepän kunniaksi. Kustannuksia katettiin lahjoituksilla ja vastaperustetun kaupungin määrärahoilla.
Suurempi kuva
Salon seudun karjalaisjärjestöjen aloitteesta paljastettiin vuonna 1985 Olavinpuistossa evakkokivi nimeltä Siirtynyt kulmakivi. Muistomerkki sijaitsee Mariankadun sillan tuntumassa. Taivassalon punamustasta graniitista veistetty kivi painaa yhdeksän tonnia. Kiven suunnitteli helsinkiläinen Sakari Rokka. Pronssisen muistolaatan teknisestä toteutuksesta vastasi kuvanveistäjä Anja Aho.
Teksti muistokiven sivulla kertoo vuosina 1939-44 käytyjen sotien aikana kotinsa jättäneiden ja Salon seudulle siirtyneiden karjalaisten tunnoista. Rikottu nurkka ja uurteet pohjalaatassa symboloivat kodin ja koko olemassaolon väkivaltaista siirtymistä pois vuosisataiselta kotiseudulta. Evakkokiviä on myös Seinäjoella, Imatralla ja Raumalla.
Suurempi kuva
Viime sotien aikana Salosta, sen lähiseudulta sekä Länsi-Uudeltamaalta oli miehiä Tammidivisioonaksi kutsutussa 17. divisioonassa, Tammidivisioonassa. 17. Divisioona oli aluksi Hangon lohkolla ja nimensä se on saanut Tammisaaren kaupungin mukaan. Divisioonan Salossa perustetut osat marssivat senaikaista Perniöntietä Hangon rintamalle. Heille pystytettiin marssitien varteen Tammidivisioonan muistokivi vuonna 1976. Perniöntien varteen on istutettu 130 tammen puurivi, jonka nykyisin eräät liikenneväylät katkaisevat Salon ammattikorkeakoulun luona. Hankkeen aloitteentekijänä toimi kotiseutuneuvos Arvo Saura. Toimikunta, johon kuuluivat Salon seudun neljä lions-clubia, paikalliset veteraaniyhdistykset, Sotainvalidien Veljesliiton paikallisosasto ja reservin upseerien ja aliupseerien yhdistykset, etsi muistomerkiksi sopivan luonnonkiven. Kivi on peräisin Kivikujan nummelta Halikosta.
Suurempi kuva
Kaupunginkirjaston (Vilhonkatu 2) pihalle pystytettiin vuonna 1998 Jarkko Rothin veistos Tiedon voima. Jarkko Roth ei halunnut itse nimetä teostaan vaan halusi kirjaston käyttäjien nimiehdotuksia. Kiviveistokset kiinnostivat ihmisiä ja useita nimiehdotuksia tuotiin kirjastoon. Kirjastotoimenjohtaja Hilkka Orava valitsi ehdotusten joukosta kuusi nimeä, joista äänestettiin yleisön suosikki. Voittajaksi nousi Tiedon voima. Myös kuvanveistäjä oli tyytyväinen uuteen nimeen, joka viittaa Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen. Siinähän luja tahto vie miehen vaikka läpi harmaan kiven. Veistos muistuttaa kirjaston edustalla kuinka tieto rikastuttaa elämää. Tiedon voiman kolme kivilohkaretta lepäävät harmailla graniittipylväillä. Pystyssä oleva musta kivi on dioriittia ja punainen graniittia. Valkoinen lohkare on kalkkikiveä.
Suurempi kuva
Suomen 75-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi paljastettiin sota-aikojen sukupolvien työtä kunnioittava muistomerkki Sibeliuspuistossa. Puisto sijaitsee Raatihuoneenkadun varrella, Rummunlyöjänkadun ja Perniöntien välissä. Seppo Mannisen Ajan kaari ja Itsenäisyyden liekki muodostavat yhdessä Vapauden liekki -muistomerkin, joka kuvastaa itsenäisen Suomen historian kulkua. Ajan kaari, joka kuvaa maamme historiaa 1900-luvun alusta tähän päivään, kohoaa maasta välillä voimalla ja välillä katketen. Kymmenen metriä pitkä Ajan kaari on veistetty Mäntsälän punaisesta graniitista. Itsenäisyyden liekki symboloi sitä lujuutta, voimaa ja määrätietoisuutta, jota tarvittiin maan itsenäisyyden tavoittamiseksi ja säilyttämiseksi. Liekki on hiottua ruostumatonta terästä. Hanke toteutettiin lahjoitusten, kansalaiskeräysten ja kaupungin avustuksen turvin.
Kuvanveistäjä Seppo Manninen on syntynyt vuonna 1937. Hän yhdistää veistoksissaan eri materiaaleja kuten puuta, kangasta ja metallia. Salon uuden ammattikorkeakoulun ala-aulan seinällä on Seppo Mannisen veistos Sinisiä ajatuksia. Muita hänen teoksiaan ovat Turun konserttisalin Crescendo, Someron seurakuntakeskuksen Elämän vesi sekä Someron Kiirun koulun Tiedon portaat. Somerolainen Manninen kuuluu mm. Suomen kuvanveistäjäliittoon ja Dimensio -ryhmää
Uskelan kirkkomaalla on harmaasta graniitista tehty Vapaussodan sankarihauta, jonka on suunnitellut arkkitehti Bertel Jung. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1920.
Suurempi kuva
Salon Anisten päiväkodin pihalle
sijoitettu Vesilohikäärme perustuu hankolaisen Muddle Liliuksen
kirjoittamaan ja kuvittamaan samannimiseen satukirjaan.
Käärmemäinen kiipeilyveistos on valmistettu suomalaisesta kivilajista, joka
tunnetaan nimellä Kurun musta. Teoksen toteuttivat yhdessä Liliuksen kanssa
mittapiirustuksen tehnyt Kristian Kober ja porilainen kiviveistäjä Heikki
Räsänen. Anisten päiväkodin Vesilohikäärme on toisinto Hangon Vuorikadulle
1999 valmistuneesta veistoksesta. Veistos hankittiin päiväkodin
peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä 2009.
Suurempi kuva
Salon Viestin rakennuttaman Urheilutalon (Perniöntie 7) seinässä on Matti Nummelinin reliefi Viestinvaihtajat vuodelta 1975. Viestinvaihtajat on Nummelinin ensimmäinen hitsausmenetelmällä tehty teos. Salon ammattikoulun opiskelijat auttoivat taiteilijaa Viestinvaihtajien hitsaamisessa, kuten myös suuremman, Savonlinnan sairaanhoito-oppilaitoksessa olevan Oodi elämälle -reliefin teossa. Uudenkaupungin teatterin ulkopuolella on Nummelinin pronssinen Kumarrus. Matti Nummelin opiskeli Turun piirustuskoulussa vuosina 1948-1950 ja hän kuuluu Salon taiteilijaseuraan.
Suurempi kuva
